Äänenkäyttö osa 3:
Ääni osana tunteita

Oletko miettinyt, miten tulkita vuorovaikutussuhteessa vastapuoltasi? Mihin tulisi kiinnittää huomiota? Ääni toimii hyvänä vihjeenä puhujasta, ja jos osaa kuunnella tarkasti, äänen avulla voidaan puhujasta havaita paljon tietoa, mitä ei visuaalisesti ei ole nähtävissä. Äänestä syntyvät mielikuvat mm. puhujan persoonallisuudesta, iästä, sukupuolesta ja terveydentilasta. Myös tunteet heijastuvat äänestä ja niiden havaitseminen on tärkeä osa vuorovaikutustapahtumaa. Tunteet vaikuttavat myös, miten itse asennoidut vuorovaikutustilanteessa.

Ihmisillä voidaan ajatella olevan kolme vallitsevaa tilaa, positiivinen, negatiivinen ja neutraali tila. Nämä ohjaavat pääsääntöisesti ihmisten ajatusten ja viestinnän suuntaa. Totaalinen neutraali tila on tosin vain, kun ihminen on tajuton, mutta koemme negatiivisia ja positiivisia tunteita jatkuvasti, sekä saamme tietoa muiden viestijöiden tiloista muun muassa äänen avulla. Tunteet kontrolloivat ihmisiä ja ovat vahvasti mukana päätöksissä esimerkiksi ennen tekemistä, uutta prosessia tai motivaatiota, siksi niihin onkin hyvä kiinnittää huomiota.

Ihmisillä on raportoitu olevan universaalisti samoja tunteita, mutta myös osa vaihtelee kulttuureittain. Universaaleja emootioita ovat ilo, suru, viha, pelko, inho ja hämmästys. Kulttuurisia emootioita ovat muun muassa empatia, epävarmuus, rakkaus ja arkuus.

Mitä äänestä tulisi tarkkailla?

Kuuntele äännähdyksiä. ÄÄH! ÖÖ… AA?KRÖHM! HMM… OU! Äännähdykset ovat puheessa esiintyviä sanattomia vihjeitä. Näitä on tutkittu maailmalla paljon ja huomattu, että samanlaiset äännähdykset välittävät samanlaisia emootioita kulttuurista huolimatta. Äännähdykset voivat viestiä ihmetyksestä, ihailusta, helpotuksesta, kiinnostuksesta tai hämmennyksestä.

Kuuntele hengitystä. Hengitys on nähtävää ja kuultavaa toimintaa, mikä antaa vihjeitä puhujan ja kuuntelijoiden emotionaalisesta tilasta. Sisään- ja uloshengityksen tiheys vaikuttaa myös äänen tuottotapaan. Tiheä tai nopeutuva hengitys kertoo yleensä vahvoista tunteista, kuten ilosta, vihasta, pelosta, inhosta tai hämmästyksestä. Raskas ja hidas hengitys voi viestiä surusta kuulijalleen.

Kuuntele puhetempoa ja äänen voimakkuutta. Puheen nopeus on yleensä hyvä vihje seurata viestintäkumppanin tunteita. Nopeutunut tempo viittaa yleensä vahvoihin tunteisiin, kuten pelkoon, inhoon, iloon tai hämmästykseen. Näissä tunnetiloissa voidaan havaita myös äänen voimistumista sekä äänen piirteiden vaihtelua. Tasainen tai hidas puhetempo sekä hiljainen ja laskeva ääni antaa vihjettä taas, kun vastapuolen tunnetila on surullinen.

Ääni toimii vuorovaikutuskumppanille emootioiden kompassina, jota kannattaa tarkkailla viestin sisällöstä riippumatta. Vaikka sanallinen viesti voi kertoa yhtä, voi äänestä kuultu tunne paljastaa jotain ihan muuta. Yleensä ihmiset tulkitsevat vuorovaikutuskumppaneiden tunnetiloja melko helposti puheen sanattomista vihjeistä, mutta jos itse koet haasteita tässä, tartu haasteeseen ja kuuntele!

NANNA VIIKINKOSKI

Kategoriat

Viimeisimmät artikkelit